Petri Suuronen Määrätietoisen ja rakentavan yhteistyön puolesta.

Sijoitus nuoriin on sijoitus tulevaisuuteen

Aiemmin islantilaiset nuoret olivat tunnettuja rankasta juhlimisestaan: parikymmentä vuotta sitten nuoriso joi Islannissa eniten alkoholia Euroopan maista. 42 prosenttia 15-16 vuotiaista kertoi olleensa humalassa viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tupakkaa poltti säännöllisesti 23 prosenttia ja kannabista oli ainakin kokeillut 17 prosenttia.

Tänä päivänä islantilaisnuorison elintavat ovat Euroopan päihteettömimmät. Nuorista humalassa viimeksi kuluneen kuukauden aikana on ollut 5 prosenttia, säännöllisesti tupakoi 3 prosenttia ja kannabista on kokeillut 7 prosenttia. Liki puolet saman ikäluokan edustajista ei koskaan ole ollut humalassa.

 

Kuinka tämä tehtiin? Islannissa oivallettiin, että päihdevalistus ei korjannut ongelmaa, vaan syitä oli haettava muualta. Tutkittuaan nuoria, jotka eivät käyttäneet päihteitä, islantilaiset tunnistivat kolme yhteistä tekijää: 1) vanhemmat viettivät heidän kanssaan enemmän aikaa, 2) heillä oli harrastuksia koulun jälkeen ja 3) he eivät olleet myöhään ulkona. Päihteiden käytön pääsyyksi oivallettiin tylsyys ja perheen sisäiset ristiriidat, joten näihin tulisi puuttua. Yksilöiden sijaan olisi siis syytä pyrkiä vaikuttamaan ympäristöön.

Nuorille alettiin tarjota heti koulun jälkeen laajaa valikoimaa kulttuuri- ja urheiluharrastuksia, joihin 99 prosentin islantilaisnuorista kerrotaan nyt osallistuvan. Lisäksi yhteiskunta tarjoaa tukea nuorten harrastuksiin.

Vanhempia puolestaan kannustettiin viettämään aikaa lastensa kanssa kertomalla, kuinka se nuoria hyödyttää. Tämän seurauksena vanhempien kanssa vietetty aika kaksinkertaistui.

Lisäksi islantilaiset asettivat nuorille kotiintuloajat ja nostivat alkoholin ja tupakan ostamisen ikärajoja. Rajoituksia en kuitenkaan haluaisi Suomessa nähdä, sillä uskon, että perhe, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen riittävät tavoitteen saavuttamisessa.

 

Joskus kuulee puhuttavan ”Islannin ihmeessä”, mutta kyse ei ole ihmeestä, vaan oppilaitosten, urheilu- ja harrastusseurojen, vanhempien ja yhteiskunnan välisestä positiivisesta ja nuoria osallistavasta yhteistyöstä. Kun valistuksessa korostettiin päihteiden negatiivisia puolia, nyt päihteitä ei edes mainita, vaan tarjotaan vaihtoehtoja. Yhtenä näyttönä mallin toimivuudesta voidaan pitää myös Islannin menestystä jalkapallon arvokisoissa, useat joukkueen pelaajista nimittäin olivat osallistuneet uuteen nuorisomalliin.

Paitsi urheilumenetystä, on Islannin mallilla tarjottavanaan myös parempaa kansanterveyttä pidemmällä juoksulla. Aiemmin liikkuminen kuului elämään luonnollisena osana, mutta sen tarve vähenee jatkuvasti. Koska viihdeteollisuus on äärimmäisen tehokas lukitsemaan meitä ruudun eteen, käytetään paradoksaalisesti vapaa-aikaa yhä enemmän paikoillaan, mikä puolestaan heikentää hyvinvointia. Jos liikkumaan ei ole tottunut, on vaikea perustella itselleen, miksi pitäisi lähteä juoksemaan pimeään metsään, kun voi katsoa salkkareitakin.

Jos liikuntaharrastuksen on puolestaan aloittanut nuorena, tulee siitä elämäntapa. Tällöin liikunta on vähintään oikea vaihtoehto sohvalla istumiselle ja parhaassa tapauksessa asia, joka kuuluu kiinteästi elämään.

 

Kuka nuorten harrastuksia pyörittäisi ja millä rahalla? Onko meillä varaa tähän? Kysymys ei ole relevantti, sillä yhden syrjäytyneen nuoren kustannukseksi yhteiskunnalle on arvioitu jopa 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus voi aiheuttaa yhteiskunnalle jopa 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset.

Parempi kysymys onkin, onko meillä varaa jättää tämä tekemättä.

***

Jos pidit lukemastasi, ilmoita kannatuksestasi täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Minä olen onnellinen ja kiitollinen näiden tulevien nuorten puolesta jo valmiiksi jos tämä joskus toteutuu Suomessakin. Samaan aikaan olen haikea ja surullinen omalla kohdallani, mutta on sentään parempi jos nuoret saavat paremman nuoruuden ja paremmat mahdollisuudet kuin minä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset