Petri Suuronen Määrätietoisen ja rakentavan yhteistyön puolesta.

Olemassa olevan auton käytöstä ei saa rangaista

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liikenteen tulevaisuus on sähkössä. Polttomoottorit ovat oivallisia lämmön ja metelin lähteitä, mutta sähkömoottoreiden kyky tuottaa eteenpäin liikuttavaa voimaa on niihin nähden omaa luokkaansa. Kunhan sähkön tuotanto ja varastointi saadaan merkittävässä mittakaavassa ekologisesti kestäväksi, muuttuu liikenteen lisäksi myös muu energiapolitiikkamme ratkaisevasti – mutta siitä lisää toisella kerralla.

Valtio haluaa ympäristöystävällisyyden nimissä kannustaa sähköautoiluun. Näin tuleekin tehdä, sillä uskon, että pitkällä aikavälillä se on kestävää toimintaa. Sähköautoilta voisi niiden käytön tukemiseksi poistaa sekä autoveron, ajoneuvoveron että käyttövoimaveron.

Kuitenkin autojen päästöjä tulisi arvioida kokonaisuutena ja muistaa, että valmistuksen päästöjen osuus on merkittävä. Tästä syystä olemassa olevien autojen käyttäminen niin pitkään kuin mahdollista on ympäristöteko, josta ei tulisi rangaista.

 

Liikennettä on helppo osoittaa sormella ympäristöasioista puhuttaessa. Vaikka liikenteen yleisestä vaarallisuudesta ympäristölle saa julkista keskustelua seuraamalla helposti aivan eri käsityksen, on suomalainen liikenne muuttunut merkittävästi ympäristöystävällisemmäksi. Koko ajoneuvokanta on liki tuplaantunut vuodesta 1990. Silti liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 osapuilleen vuoden 1990 tasolla.

Tämän lisäksi Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joka on ylipäänsä onnistunut kasvuhuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Yhteensä Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 48 miljoonaa tonnia vuonna 2016 – vertailun vuoksi koko maailman hiilidioksidipäästöt olivat IEA:n mukaan 32,5 miljardia tonnia, eli pyöreästi 700-kertaiset. Suomessa ympäristöasiat (myös liikenteeseen liittyvät) hoidetaan hyvin, emmekä voi yksin kantaa vastuuta koko maailmasta.

Kun polttomoottoreita vielä käytetään liikenteessä, toimii ympäristöystävällisyys valitettavasti autoilulla rahastuksen keppihevosena. On tietysti tärkeää, että myös Suomessa toimitaan ympäristöystävällisesti, mutta toimia tulee arvioida aina koko maapallon mittakaavassa ja pohtia, millaisten uhrausten tekeminen on järkevää. Puhtaan omatunnon ostaminen yksinkertaisesti ympäristöperusteisia veroja ja maksuja lisäämällä ei ole perusteltua.

 

On huomattava, että autokannan uudistuminen edellyttää uusien autojen ostamista, siis kuluttamista. Monissa tilanteissa pyrkimys ympäristöystävällisyyteen autokantaa uudistamalla on ristiriitainen ja olemassa olevan auton käyttäminen sen uuteen vaihtamisen sijasta voidaankin itse asiassa nähdä ympäristötekona.

Saksalaisen ADAC:in hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan sähköautojen valmistuksen ympäristökustannukset ovat yli kaksinkertaiset polttomoottoriautoihin verrattuna. Kaikki autoon liittyvät ympäristökustannukset huomioiden sähköautolla pitäisi enimmillään ajaa jopa 580000 kilometriä, jotta se olisi (tämän hetkisessä mielipideilmastossa erittäin saastuttavana pidettyä) ylemmän keskiluokan dieselautoa ympäristöystävällisempi.

Lisäksi polttomoottoriautoja ympäristön nimissä verotettaessa tulee pitkien etäisyyksien Suomessa myös muistaa hänet, jonka on pakko ajaa autoa, mutta jolla ei ole varaa kuin niin sanottuun ”tonnin pommiin”. Vaikka hänen autonsa käyttöön ja omistamiseen liittyvät kustannukset tuplattaisiin sekä samalla kannustettaisiin sähköauton hankintaan nollaamalla sellaisen ostoon, omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset, ei hän silti osta Teslaa. Hän ostaa ”viidensadan pommin”. Sen sijaan, että tehtäisiin vanhan kaluston käyttämisestä jatkuvasti entistä kalliimpaa, mikä sattuu vähävaraisiin kaikkein kipeimmin, autokannan uudistamisessa tulee vaikuttaa niihin kuluttajiin, jotka ostavat uutta kalustoa, joka pikku hiljaa valuu alaspäin käytettyjen autojen markkinoilla. Toisin sanoen uuden sähköauton ostamisesta tulee tehdä uuden polttomoottorikäyttöisen auton ostamista houkuttelevampaa.

 

Koska sähköautoihin liittyy monia teknisiä etuja polttomoottoriautoihin verrattuna uskon, että liikenteen sähköistymisen todella käynnistyessä murros tulee olemaan yhtä nopea kuin siirryttäessä hevosliikenteestä autoiluun. On tärkeää huomioida, että tämä siirtymä tarkoittaa sitä, että valtio kadottaa merkittävän tulonlähteen. Menojen vähentyminen vastaavassa suhteessa ei liene asialistalla, ja kannattaa huomioida, että jostain nämäkin rahat tullaan lopulta ottamaan.


Jos pidit lukemastasi, liity kannattajiin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kuitenkin autojen päästöjä tulisi arvioida kokonaisuutena ja muistaa, että valmistuksen päästöjen osuus on merkittävä. Tästä syystä olemassa olevien autojen käyttäminen niin pitkään kuin mahdollista on ympäristöteko, josta ei tulisi rangaista."

Ilahduttavaa nähdä järkevä mielipide tästä aiheesta. Joitakin vuosia sitten luin, että auton valmistaminen saastuttaa enemmän kuin auton käyttö.

Ylipäätään tuntuu usein siltä, että ns. "ympäristöystävällisyyttä" käytetään vain myyntiargumenttina, jonka avulla ihmiset yritetään saada ostamaan mahdollisimman paljon kaikkea krääsää (esimerkiksi uusia "ympäristöystävällisiä" autoja).

---
YLE:n uutinen parin päivän takaa: YK:lta varoitus: Maailman hiilidioksidipäästöt kääntyivät nousuun ensimmäistä kertaa neljään vuoteen:

"YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan viiime vuoden hiilidioksidipäästöjen lisääntymisen taustalla on talouskasvu."

Heikki Ojala

Samaa mieltä blogistin kanssa, että auton hyvästä huollosta ja siten sen turvallisen käyttöiän jatkamisesta tulisi verotuksen avulla palkita eikä suinkaan rankaista, kuten nyt on asian laita.
Auton käytössä on taloudellisuuden lisäksi monta muutakin huomioitavaa tärkeää tekijää, kuten turvallisuus, ajomukavuus ja taloudellinen ja helppo huollettavuus.
Lopullista auton hiilijalanjälkeä laskettaessa tulee huomioida sen koko elinkaari valmistus mukaan lukien. Muuten laskelma on harhaanjohtava.
Olemassa olevien dieselhenkilöautojen lopullista hiilijalanjälkeä laskettaessa ajettua matkaa kohti ne ovat usein hyvinkin kilpailukykyisiä sekä hybrideihin, että sähköautoihinkin verrattaessa, kun lisäksi huomioidaan auton hinta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Totta kai on niin, että jo valmistetut autot kannattaa käyttää loppuun. Berner, Kepu ja Kokoomus taas ajavat sitä samaa kuin kaikessa muussakin: itsetarkoituksellista liike-elämän vilkastuttamista, jolla yritykset pääsisivät tosiasiallisesti verottamaan kansalaisia.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Sähköautoiliin liittyy muutamia kysymyksia joiden vaikutuksen tarvitsee tietää ennenkuin sähköautojen määrä kasvaa todella suureksi.

Millä tuotetaan lisääntyvä sänköntarve jos sähköautoilijoiden käyttämä energiamäärä kasvaa todella suureksi?

Mistä materiaaleista akusto valmistetaan ja mitkä ovat näiden materiaalien kaivostoiminnan, jalostukset ja valmistuksen kokonaisympäristövaikutukset?

Aiheutuuko akustosta onnettomuustilanteissa ympäristölle ympäristövahinkoa ja missä laajuudessa. Jos sähköautoja on paljon niin näiden autojen osuus kolareissa lisääntyy ja saatavat aiheuttaa ympäristöön vahinkoa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää saada loppumaan. ’Entäs köyhät’ on tässä katsannossa ihan köykäinen sivuseikka.

Toinen toisensa jälkeen Puheenvuoroon ilmestyy blogeja ja kommentteja, joita yhdistää kolme asiaa:
- väärät luulot sähköautojen vs. polttomoottoriautojen elinkaaripäästöistä.
- juuri kirjoittajan tai kuvitteellisen Pihtiputaan mummon, köyhän tms. autoiluun ei saa puuttua.
- sähkö ei riitä.

Elinkaaripäästöt: Www.carboncounter.com
Sähkön riittävyys: https://www.fingridlehti.fi/sahkoautot-uhka-vai-ma...

Käyttäjän liikenteesta kuva
Petri Suuronen

Sähkön riittävyydestä en ole huolissani. Siitä saksalaisten tutkimukseen, johon viittasin: https://www.adac.de/der-adac/motorwelt/reportagen-...

Hauskaa viikonloppua sinullekin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Suomalaisessa keskustelussa olisi syytä käyttää täällä relevantteja faktoja. Saksalaisen sähkön päästölukemat ovat aivan toiset kuin Suomen. Carboncounterissa voi itse säätää sähköntuotannn päästöt vastaamaan suomalaisia oloja: 95g/kWh.

https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipank...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset