Olemassa olevan auton käytöstä ei saa rangaista

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liikenteen tulevaisuus on sähkössä. Polttomoottorit ovat oivallisia lämmön ja metelin lähteitä, mutta sähkömoottoreiden kyky tuottaa eteenpäin liikuttavaa voimaa on niihin nähden omaa luokkaansa. Kunhan sähkön tuotanto ja varastointi saadaan merkittävässä mittakaavassa ekologisesti kestäväksi, muuttuu liikenteen lisäksi myös muu energiapolitiikkamme ratkaisevasti – mutta siitä lisää toisella kerralla.

Valtio haluaa ympäristöystävällisyyden nimissä kannustaa sähköautoiluun. Näin tuleekin tehdä, sillä uskon, että pitkällä aikavälillä se on kestävää toimintaa. Sähköautoilta voisi niiden käytön tukemiseksi poistaa sekä autoveron, ajoneuvoveron että käyttövoimaveron.

Kuitenkin autojen päästöjä tulisi arvioida kokonaisuutena ja muistaa, että valmistuksen päästöjen osuus on merkittävä. Tästä syystä olemassa olevien autojen käyttäminen niin pitkään kuin mahdollista on ympäristöteko, josta ei tulisi rangaista.

 

Liikennettä on helppo osoittaa sormella ympäristöasioista puhuttaessa. Vaikka liikenteen yleisestä vaarallisuudesta ympäristölle saa julkista keskustelua seuraamalla helposti aivan eri käsityksen, on suomalainen liikenne muuttunut merkittävästi ympäristöystävällisemmäksi. Koko ajoneuvokanta on liki tuplaantunut vuodesta 1990. Silti liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 osapuilleen vuoden 1990 tasolla.

Tämän lisäksi Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joka on ylipäänsä onnistunut kasvuhuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Yhteensä Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 48 miljoonaa tonnia vuonna 2016 – vertailun vuoksi koko maailman hiilidioksidipäästöt olivat IEA:n mukaan 32,5 miljardia tonnia, eli pyöreästi 700-kertaiset. Suomessa ympäristöasiat (myös liikenteeseen liittyvät) hoidetaan hyvin, emmekä voi yksin kantaa vastuuta koko maailmasta.

Kun polttomoottoreita vielä käytetään liikenteessä, toimii ympäristöystävällisyys valitettavasti autoilulla rahastuksen keppihevosena. On tietysti tärkeää, että myös Suomessa toimitaan ympäristöystävällisesti, mutta toimia tulee arvioida aina koko maapallon mittakaavassa ja pohtia, millaisten uhrausten tekeminen on järkevää. Puhtaan omatunnon ostaminen yksinkertaisesti ympäristöperusteisia veroja ja maksuja lisäämällä ei ole perusteltua.

 

On huomattava, että autokannan uudistuminen edellyttää uusien autojen ostamista, siis kuluttamista. Monissa tilanteissa pyrkimys ympäristöystävällisyyteen autokantaa uudistamalla on ristiriitainen ja olemassa olevan auton käyttäminen sen uuteen vaihtamisen sijasta voidaankin itse asiassa nähdä ympäristötekona.

Saksalaisen ADAC:in hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan sähköautojen valmistuksen ympäristökustannukset ovat yli kaksinkertaiset polttomoottoriautoihin verrattuna. Kaikki autoon liittyvät ympäristökustannukset huomioiden sähköautolla pitäisi enimmillään ajaa jopa 580000 kilometriä, jotta se olisi (tämän hetkisessä mielipideilmastossa erittäin saastuttavana pidettyä) ylemmän keskiluokan dieselautoa ympäristöystävällisempi.

Lisäksi polttomoottoriautoja ympäristön nimissä verotettaessa tulee pitkien etäisyyksien Suomessa myös muistaa hänet, jonka on pakko ajaa autoa, mutta jolla ei ole varaa kuin niin sanottuun ”tonnin pommiin”. Vaikka hänen autonsa käyttöön ja omistamiseen liittyvät kustannukset tuplattaisiin sekä samalla kannustettaisiin sähköauton hankintaan nollaamalla sellaisen ostoon, omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset, ei hän silti osta Teslaa. Hän ostaa ”viidensadan pommin”. Sen sijaan, että tehtäisiin vanhan kaluston käyttämisestä jatkuvasti entistä kalliimpaa, mikä sattuu vähävaraisiin kaikkein kipeimmin, autokannan uudistamisessa tulee vaikuttaa niihin kuluttajiin, jotka ostavat uutta kalustoa, joka pikku hiljaa valuu alaspäin käytettyjen autojen markkinoilla. Toisin sanoen uuden sähköauton ostamisesta tulee tehdä uuden polttomoottorikäyttöisen auton ostamista houkuttelevampaa.

 

Koska sähköautoihin liittyy monia teknisiä etuja polttomoottoriautoihin verrattuna uskon, että liikenteen sähköistymisen todella käynnistyessä murros tulee olemaan yhtä nopea kuin siirryttäessä hevosliikenteestä autoiluun. On tärkeää huomioida, että tämä siirtymä tarkoittaa sitä, että valtio kadottaa merkittävän tulonlähteen. Menojen vähentyminen vastaavassa suhteessa ei liene asialistalla, ja kannattaa huomioida, että jostain nämäkin rahat tullaan lopulta ottamaan.

Jos pidit lukemastasi, liity kannattajiin!

liikenteesta
Sitoutumaton Ulkomaat

Olen ehdolla kevään 2019 eduskuntavaaleissa Liberaalipuolueen sitoutumattomana ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. Haluan tarjota vaihtoehdon itseään ruokkivalle suurten puolueiden politiikalle ja sen rakentamalle vastakkainasettelulle, jossa ideoiden kelvollisuus riippuu siitä, kuka sen on esittänyt. Olemme kaikki samassa Suomi-veneessä ja on aika keskittyä sen eteenpäin kuljettamiseen yhdessä keskinäisen valtataistelun sijaan.
www.petrisuuronen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu