Petri Suuronen Määrätietoisen ja rakentavan yhteistyön puolesta.

Suomessa tuottaminen on ympäristöteko

Näin Black Friday- ja Cyber Monday -ostoshuumapäivien jälkeen mieleni tekee puhua hieman globalisaatiosta, kuluttamisesta, ympäristöasioista ja päästöistä.


Monesti päästöistä puhuttaessa viitataan Suomen päästökiintiöihin tai sopimuksiin, joiden nojalla Suomen päästöjen määrää pyritään vähentämään. Nämä puolestaan perustuvat kansainväliseen päästökauppaan ja -sopimuksiin, joihin liittyy monia ongelmia. Yksi tärkeimmistä on se, että maita luokitellaan eri tavoin, ja siinä missä valtion A tulee pienentää päästöjään, voi valtio B jatkaa niiden kasvattamista. Toisin sanoen, päästöjä tuottavaa toimintaa, esimerkiksi valmistusta, kannattaa siirtää valtiosta A valtioon B.

Suomi on hyvä esimerkki valtiosta A. Vaikka Suomi on pitkien etäisyyksien ja ankaran ilmaston maa, jonka talous on kasvanut vuodesta 1990 alkavalla tarkastelujaksolla, on hiilidioksidipäästöjä saatu samaan aikaan pienennettyä, eli käytännössä voidaan todeta ilmastotoimien olleen onnistuneita. Kuitenkin ilmastosopimusten perusteella tuotantoa kannattaa siirtää pois Suomesta, jotta maakohtaiset päästötavoitteet olisivat saavutettavissa.

Yksittäisten maiden kiintiöiden sijaan päästöjä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Olemme samalla planeetalla, ja tuotannon siirtäminen pois Suomesta ei pienennä maapallon kokemien kokonaispäästöjen määrää. Itse asiassa päinvastainen on erittäin todennäköistä, sillä monissa muissa maissa, erityisesti halpatuotannon maissa, ympäristöasioihin ei välttämättä kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Vaikka kaiken tuottaminen paikallisesti ei olekaan kannattavaa, olisi kokonaisuuden kannalta syytä pyrkiä pitämään teollisuutta Suomessa mahdollisuuksien mukaan.

Tähän liittyen toivoisin, että sekä kuluttajat omilla valinnoillaan että valtio tukisivat suomalaista tuottamista. Suomessa valmistus on erittäin tarkasti säänneltyä ja ympäristörasitus on minimaalinen. Kannattaa myös muistaa, että mitä lähempää käyttämäsi tuotteet tulevat, sitä vähemmän niiden kuljetus ympäristöä rasittaa. Lentomatkustuksen haitallisuudesta ympäristölle on viime aikoina puhuttu paljon, mutta matkustaminen sinänsä sekä uusiin maihin ja kulttuureihin tutustuminen avaa uusia näkökulmia ja poistaa ennakkoluuloja, joten se on mielestäni erittäin hyvästä. Matkustamista kannattaakin mahdollisuuksien mukaan harrastaa sen ympäristövaikutuksista huolimatta.

Sen sijaan lentorahtina Kaukoidän maista toimitettavien halpatuotteiden tuontia toivoisin rajoitettavaksi, sillä halpatuotantomaissa valmistettavien heikkolaatuisten tuotteiden käyttäminen ei ole ekologisesti kestävää. Pitkäikäisten kulutushyödykkeiden suosiminen sen sijaan on.

Viimeistään vuoden 2021 alusta EU-maiden tulee alkaa periä arvonlisäveroa myös EU:n ulkopuolelta tulevista lähetyksistä. Suomen tulee aikaistaa tämän veron perinnän aloittamista. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille tulisi harkita ympäristökuormitukseen perustuvaa veroa.

Suomessa tuottamisen tukeminen suomalaisia tuotteita ostamalla ja käyttämällä on todellinen jokapäiväinen ympäristöteko, jonka jokainen meistä pystyy tekemään.

 

Jos pidit lukemastasi, liity kannattajiin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat